Kauniissa auringonpaisteessa syötiin noutopaikasta haetut Fish and Chipsit Verden terassilla, ja oltiin niin brittejä, että. Iltapäivällä irtauduttiin norjalaisen ja ruotsalaisen veneen välistä ja suunnattiin yöpurjehdukselle kohti Kirkwallia, Orkneyn saarilla. Matkalla saimme ensimmäisen tosi kosketuksen vuorovesivirtoihin. Tiesimme kyllä niistä ja olihan niistä merkintä kartassakin, mutta silti ne yllättivät. Nousi terävä, sekava aallokko , jossa yhdistivät voimansa erisuuntaiset tuuli, aalto ja vuorovesivirta. Kun virta pieneni, alkoi taas erisuuntainen maininki. Ja koko ajan vene keikkui joka suuntaan kovin epämukavasti, muttei vaarallisesti. On varmaan syytä tutkia tästedes vuorovedet ja –virrat tosi huolellisesti ennen matkaan lähtöä. Taulukoituja tietoja löytyy kyllä, kunhan niitä vain tutkii. Iltayöstä meri rauhoittui. Katselimme kapteenin kanssa somasti vierekkäin istuen kaunista auringonlaskua. Ennen puoltapäivää oltiin jo Kirkwallissa ja katseltiin tämän vanhan kaupungin elämää. Kirkolla odoteltiin, että nähtäisiin skottilainen morsiuspari. Se ei onnistunut, mutta nähtiinpä hame- eli oikeasti kilttiasuisia miehiä ja hienosti pukeutunutta hääväkeä ja kuultiin säkkipillinsoittoa. Taisi olla mahtihäät, kun väkeä oli niin paljon. Käytiin myöhemmin vanhassa, isossa kirkossa lueskelemassa kaupungin merkkimiesten muistotauluja 1700-luvulta lähtien.
Manu ja Rainer tutkivat illalla taulukoita ja karttoja saadakseen selville tietoja vuorovesien ja virtojen sielunelämästä. Paikkojen ja kellonaikojen tutkiminen ja yhteen liittäminen tuntuu olevan tarkkuustyötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti