Olomme Mossel
Bayssä venyi suunniteltua pidemmäksi säiden vuoksi. Vaikka matkaa seuraavaan
etappiin, False Bayhin oli vain parin päivän verran. Kovia kelejä oli tulossa Afrikan
eteläkärjen ympäri niin tiheään tahtiin,
että odottelimme mieluummin sataman turvassa kunnon mittaista sääikkunaa. False Baytä pidemmälle emme tänä vuonna
aiokaan Verdellä mennä. Yritimme kyllä saada laituripaikkaa ihan Cape Townin
marinasta, mutta siellä oli jo hyvissä ajoin kaikki paikat varattu. Cape to Rio Rallyn osanottajat ovat osasyynä tähän.
Lauantaina
23. päivänä aukeni sitten riittävän pitkä sääikkuna ja Verde lähti taas
liikkeelle. Ensimmäinen vuorokausi oli reipasta myötäistä tuulta.
Sunnuntai-iltapäivänä tuuli oli vielä aikamoista, puuskissa välillä 15m/s. Juuri kun olimme Afrikan ihan kaikkein
eteläisimmän kärjen eli Cape Agulhasin kohdalla, tuuli ja aalto oli
isoimmillaan ja vauhti oli reipasta. Kun olimme tekemässä jiippiä ja aioimme panna moottorin hetkeksi päälle, niin
se ei käynnistynytkään. Tyytyväisyys
hyvästä matkasuorituksesta muuttui vian etsinnäksi ja korjaukseksi. Onnistuihan
se, mutta vaati aika paljon työtä ja aikaa, eikä veneen keikkuminen tehnyt
kapteenin työtä yhtään helpommaksi. Siinä hommassa irtosi vielä moottorin
päällä oleva porraskin saranoiltaan. Aikaisemmin tällä matkalla oli ruori jo alkanut pitää kääntyessään pahaa ääntä ja
sitten vessakin oli mennyt tukkoon siinä aaltojen läpsytyksessä. Näin nuo viat
usein tulevat esiin peräjälkeen.
Intian Valtamerestä
oli selvitty ja kun Cape Agulhasin niemi
oli kierretty, tultiin Atlantille.
Nyt olemme
vielä Hyvän Toivon Niemen itäpuolella. Länsipuolelle Cape Towniin aiomme
purjehtia vasta tammikuussa. Siihen asti Verde pysyy täällä False Bay Yacht
Clubilla ja me teemme ensin huoltoja ja korjauksia ja tutustumme
ympäristöön.
Vain lyhyen
kävelymatkan päässä Yacht Clubilta Boulders Beachillä katselimme
pingviiniyhteiskuntaa. Nämä African Pingviinit ovat vähentyneet viime vuosina
valtavasti Afrikassakin, mutta täällä luonnonpuiston alueella ne ovat rauhassa
ja niitä saa käydä katsomassa puusta rakennetuilta kulkuteiltä ja tasoilta.
Pingviinit olivat aivan yhtä ihastuttavia kuin joskus on TV:stä nähtykin. Ne
taapersivat hiekkarannalla ja kävivät välillä vedessä uimassa reippaasti
tyrskyjä vastaan.
Cape
Towniinkin pääsee täältä mukavasti junalla. Yhtenä päivänä käytiin kiertämässä
Cape Townin nähtävyyksiä turistibussilla. Se ajoi myös jonkun matkaa ylös
vuorenrinnettä joka nousee kuuluisalle Pöytävuorelle. Olemme jo kaksi kertaa
yrittäneet päästä vuoren huipulle, mutta aina on ollut niin kova tuuli, ettei
sinne vievä kabiinihissi ole toiminut. Kiipeämälläkin sinne voi mennä, mutta
aikaa ei ole ollut tai meitä on laiskottanut.
Suomen
itsenäisyyspäivän aattona meidätkin pysäytti tieto Nelson Mandelan kuolemasta. Tuntuu,
silta että häntä surevat täällä kaikki kansalaiset.
Kovia tuulia
on ollut tässä satamassakin useimpina päivinä ja öinä. Hyvä kun ei olla
merellä. Kovimmillaan on mittarissa nähty 20 m/s, mutta puuskissa on varmaan
ollut enemmänkin. Nyt kun vene on
telakalla ja pukeilla, se tuntuu välillä heiluvan tuulessa. Sitten kun se taas lasketaan
takaisin veteen ja laituriin, pitää kiinnitysköysiä laittaa tavallista
runsaammin, niin paljon veneet liikkuvat tuulen, aaltojen ja vuoroveden
vaikutuksesta tässä satamassa. Eräs paikallinen sanoi että joulu- ja tammikuu
ovat tuulisimpia ja kylmimpiä kuukausia ja parhaat kelit ovat helmi-
maaliskuulla. Niin kauaa emme kuitenkaan aio täällä vi
Joulua
viettämään lähdemme kotiin, tosin vain lyhyeksi aikaa.
Hyvää Joulua
teille kaikille t. Tarja ja Manu