Aamulla ylitimme järven, Loch Lochy nimeltään. Ja taas ajeltiin vastatuuleen ja moottorilla. Siltoja ja sulkuja oli vielä runsaasti ja niissä kului paljon aikaa. Päivän päätteeksi pääsimme alas Neptune’s Staircasen, eli 8 sulkua peräkkäin, mutta emme ehtineet ihan merelle asti, koska viimeinen, nimeltään Sealock oli jo suljettu. Olemme saaneet täällä ihan uusia ystäviä. Tämä on ihan oma maailmansa. Purjevene tai sen miehistö, jonka olemme tavanneet kerran tai pari aikaisemmin, on uudella kohtaamisella jo melkein sukulaisia. ja kaikki auttavat toisiaan, ihan riippumatta kansallisuudesta ja iästä.
Tähänastinen reissunne kuullostaa kokemusrikkaalta ja jopa paikoin extremeltäkin. Karttakirja oli pakko kaivaa esiin ja seurata sen avulla etenemistänne. Me sen sijaan kotona yritämme madaltaa tajutonta pyykkivuorta ja valmistaudumme viikonvaihteen jippoon. Terkkuja!
VastaaPoista