Perjantai 14.1. ja lauantai 15.1.11

Halusimme tutustua vähän myös Grenadan sisäosiin ja sademetsään. Ajoimme taksilla kymmenkunta kilometriä kiemuraista tietä ylös ja vähän alas. Sitä ennen olimme pitkään neuvotelleet taksin hinnasta. Aluksi kuljettaja pyysi 100 US$( 267 EC $ )edestakaisesta matkasta ja odotuksesta ja lopulta maksoimme 40 EC $ , tosin vain menomatkasta. Takaisin tulimmekin sitten bussilla joka maksoi vain 5 EC$ henkilöltä. Täällä kannattaa neuvotella ja sopia hinnat tarkasti. Tällä kertaa taksinkuljettaja ei sentään muuttanut hintaa matkalla, niin kuin jotkut huijarit ovat tehneet. Suomalaisen ja erikoisesti härmäläisen on aika vaikea näille tavoille oppia. Tämä villi rahastus ei ole tapana vain täällä Grenadassa, vaan olemme törmänneet siihen monilla Caribian saarilla. Tämä ainainen huijaus on jättänyt ainakin meihin hyvin vastenmielisen lisämaun muuten niin kauniin ja lämpimän Caribian kokemuksista.
Perillä teimme kävelyn Seven Sistersien Fallsille. Putouksia oli seitsemän, mutta näimme niistä vain kaksi. Upean kauniita ne olivat. Luonto oli uskomattoman vehmasta, kaikki vihreän sävyt oli edustettuna. Opas esitteli meille puita ja kukkia ja muita kasvustoja. Iso osa kukista on samoja, joita meillä siellä kotona on viherkasveina sisällä. Kulku oli aika vaativaa. Pieni polku meni kivikossa ylös ja alas ja koska sateitten jälkeen oli kovin märkää, käveltiin liukkaalla mudalla ja tarkkana piti olla. Mutta kaiken kaikkiaan tämä oli mukava kokemus. Sademetsässähän kuuluukin sataa, ja koimmekin kunnon rankkasateen. Perille tullessa opas taas pyysi tai vaati maksua opastuksesta. Tästä ei ollut mitään puhetta ennen retken alkua ja olimme jo maksaneet sisäänpääsymaksun luonnonsuojelualueelle. Samassa ryhmässä ollut kanadalainen turisti hermostui myös tästä rahastustavasta ja ilmaisi mielipiteensä selkeästi myös luonnonsuojelualueen toimihenkilöille. Olimme hänen kanssaan samaa mieltä siitä että tällainen toiminta karkottaa turisteja tästä maasta.
Sunnuntaina on tarkoitus lähteä aamulla eteenpäin tai oikeastaan takaisin pohjoiseen. Kävimme lauantaina jo aamulla maksamassa satamamaksun ja myös sähkö- ja vesimaksut, jotka täällä maksetaan kulutuksen mukaan.
HSK:lta lähtiessä saimme matkaan viirin joka pyydettiin jättämään kaukaisimpaan paikkaan jossa käymme. Nyt kun olemme kääntymässä takaisin pohjoiseen ajattelimme, että tämä voisi olla se paikka, ja niinpä luovutimme HSK:n viirin Grenada Yacht Clubille ja saimme heiltä GYC: n viirin. He lupasivat itse naulata HSK:n viirin jahtiklubin terassin kattoon monen muun viirin ja lipun seuraksi. Suomalaisen Gantana-veneen ja muutaman muun suomalaisen seuran viiri jo oli siellä naulattuna. Kuvassa on Grenadan jahtiklubin rakennus veneeltä päin katsottuna.