lauantai 26. helmikuuta 2011

Maanantaista 21.2. lauantaihin 26.2.

Olympialaisissa on nähty maa nimeltä St. Kitts and Nevis. Muuta en ole tästä valtiosta tiennytkään. Ja nyt ollaan sitten täällä. Molemmat osat ovat pieniä saaria, Nevis on 90 km2 ja St Kitts 168 km2. Ne muodostavat yhteisen, itsenäisen valtion.
Maanantaina lähdettiin Nevisiltä St. Kittsille noin 10 mailia pääkaupungista pääkaupunkiin. Tuuli oli matkalla aika reipasta, ja sopivan suuntaista. Tultiin suoraa viivaa Basseterren (17ast 17’ 29’’ N ,62ast 43’ 45’’W ) edustalle ja asetuttiin ankkuriin. Käytiin vielä illalla satamassa, johon oli rakennettu ja vielä rakennettiin shopping-centeriä amerikkalaiseen tyyliin lähinnä risteilyalusten matkustajille. ”Oikeaa” kaupunkia ei ehditty kuin vilkaista.
Yö oltiin ankkurissa jossa keikutti välillä ihan kunnolla. Vaikka keikkuvaan veneeseen on aikaa myöten aika lailla totuttukin, ei se aina tunnu mukavalta.
Seuraavana päivänä käytiin Marinan toimistossa kysymässä laituripaikkaa ja samalla osoitetta johon vesikoneen varaosia voidaan meille lähettää. Veneelle paikkaa ei ollut, mutta osoite löytyi.
Monen VHF-soiton jälkeen saatiin keskiviikkona paikka marinasta. Olipa mukava olla tukevasti kiinni köysillä, etenkin kun säätiedoista luettiin, että merellä oli yli kolmen metrin maininki.
Meidän veneen takana on paikka yhdellä niistä valtavista katamaraaneista jotka tekevät muutaman tunnin risteilyjä merellä. Niillä tuntuu olevan kova suosio myös risteilyaluksilta tulevilla. Vaikka vauhti noilla kateilla on aika huima, leveinä ne eivät kallistele niin kuin ”tavallinen” purkkari ja sinne uskaltaa siksi lähteä kuka vaan. Musiikki soi ja henkilökunta pitää sirkusta yllä koko ajan. Kaikilla näyttää ja kuulostaa olevan vauhti päällä. Oma lisänsä on ehkä myös hintaan sisältyvillä runsailla tarjoiluilla. Voi kuinka meidän Verde näyttääkään pieneltä ison katin vieressä.
Nuo risteilyalusten matkustajat näyttävät pyörivän pääasiassa tuossa heille rakennetussa Tax-free alueessa. Eivät taida saada kovin todellista kuvaa tästä saaresta. Tietysti osa heistä käy myös kiertoajeluilla jne.
Me teimme pieni kierros tuolla oikean Basseterren keskustassa. Useimmat rakennuksista on aika lailla vanhan näköisiä ja kunnostusta vailla. Ihmiset ovat kuitenkin lähes samannäköisesti pukeutuneita kuin vaikka Helsingissä (toppavaatteita täällä ei kyllä näy).
Kaupatkin ovat ulkoa katsoen aika rynttäsen näköisiä, mutta sisältä löytyy taas monentasoista tarjontaa.
Me kävimme lähimmässä ruokakaupassa perjantaina viiden jälkeen, ja ykskaks huomasin: Hei tämä on ihan niin kuin Nurmon Prismassa. Äidit on päässeet töistä, hakeneet lapset hoidosta ja tulevat ruokaostoksille täpötäyteen kauppaan väsyneinä ja joutuvat valtavan pitkiin kassajonoihin. Eli ei tämä maailma ja jokapäiväinen elämä niin kovin erilainen ole täälläkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti