Maanantaina lähdettiin Panama Cityyn ostamaan kaikkea tarpeellista, venetarvikkeita ja ruokapuolta. Luulimme, että täällä olisi hyvin varustettuja veneliikkeitä, mutta pettymys oli suuri. Emme löytäneet paljon mitään niistä varusteista joita oli hankintalistalla veneeseen. Ruokatäydennys sentään sujui hyvin.
Tiistaina tankkasimme dieseliä ja vettä tankit täyteen ja lähdettiin ulos. Ensin ajettiin vain 35 mailia Panaman lahdella olevaan pieneen Contadoran (08. 37. 25 N, 79. 02. 12 W) saareen. Se kuuluu kauniiseen Las Perlaksen saaristoon, jossa ehkä olisi voinut viettää pidemmänkin aikaa. Me kuitenkin lähdimme ulos merelle ja kohti Galapagosta. Matkaa sinne tulee Panama Citystä n. 965 mailia. Siihen kului meiltä yhdeksän päivää.
Outoja ilmiöitä tuli vastaan heti kun lähdettiin merelle. Merivesi on selvästi kylmempää kuin tähän asti, lähes Suomen kesän lukemissa. Lisäksi yöllä kannella valvoessa pitää pukea oikein tuulipukua päälle, vaikka päivällä on läkähdyttävän kuuma. Kylmyys johtuu Etelä Amerikasta tulevasta viileästä merivirrasta. Voi olla, että olemme tottuneet tähän tropiikin lämpöön niin, että vähäinen viileys jo meistäkin tuntuu kylmältä.
Olemme purjehtineet myötätuuleen pienillä ja välillä olemattomilla tuulilla. Aalto on täällä toistaiseksi ollut aivan erilaista kuin Atlantilla tai Caribianmerellä. Se on matalaa ja usein lyhyempää. Vauhtia on usein antanut lisää sopivan suuntainen virta. Välillä on jouduttu käyttämään moottoria, mutta nyt ja tästä eteenpäin pitää tarkkaan harkita kuinka paljon polttoainetta voidaan käyttää, koska matkat ovat pitkiä eikä valtamerellä ole huoltoasemia.
Opettelemme asennoitumaan oikein tähän hitaaseen ja tuulten säätelemään kulkuun. Kiireet on jätetty taakse ja nyt rauhoitutaan ja kalastetaan. Kalaa onkin tullut mukavasti. Olemme saaneet useita sopivan kokoisia tonnikaloja ja niistä on tullut hyvä lisä veneen menuun.
Keskiviikkona ylitimme päiväntasaajan. Hienolta tuntui. Olo oli kuin olympiavoittajalla. Joissain veneissä käy päiväntasaajan kohdassa Neptunus vierailulla. Verdeen ei merestä noussut ketään, mutta me juhlistimme tätä merkkitapahtumaa kuohuviinillä.
Torstaina aamupäivällä saavuimme Sant Cruzin saarelle Bahia Academyn ankkuripaikkaan (00.44.82,7 N 90.18.47,7 W). Ankkuria laskiessa huomasimme, että edessämme olevassa veneessä on Suomen lippu ja tunnistimme sen Melinaksi ja kuulimme tervetulotoivotukset oikein suomen kielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti