Näin tyyni voi Atlanttikin olla |
Loppumatkalla kohtasimme monenlaisia kelejä. Tuuli ja aalto vaihtelivat isosta melkein olemattomaan. Hienot auringonpaisteet ja sadekuurot kilpailivat keskenään. Välillä nautittiin mukavasta tuulesta ja aika tasaisesta, vaikkakin nopeasta purjehduksesta. Toisinaan piti moottori käynnistää, että päästiin eteenpäin. Ehdittiin jo vähän murehtia polttoaineen riittävyyttä, kun luvassa oli ihan tuulettomia päiviä lisää. Matkalla nähtiin muutamia delfiiniparvia. Ainakin kaksi valasta kävi meitä tervehtimässä, tosin hyvin nopeasti. Ehdimme sen verran nähdä, että totesimme, ettemme olleet ennen nähneet juuri sellaisia.
Laivaliikennettä ei paljon ollut. Näimme koko matkalla vain yhden purjeveneen ja muutamia isompia laivoja.
Sunnuntaina, 25. päivänä säätiedot ennustivat, että meidän ajosuuntamme (koilliseen) veisi meidät suoraan korkean keskukseen ja että pohjoisempana (38ast N) olisi paremmat tuulet. Otimme suunnan niin suoraan pohjoiseen kuin tuulet sallivat. Reippaissa tuulissa olimme pian oikealla korkeudella ja käännyimme kohti itää ja samalla kohti Azoreita. Suurimman osan loppumatkasta nautimme hyvistä tuulista ja mukavasta menosta.
Matkan viimeisenä päivänä
purjeveneitäkin alkoi näkyä yhä enemmän, sillä kaikki tuntuvat
suuntaavan Hortan satamaan. Perille päästyämme näimme että siellä oli jo satama
täynnä veneitä. Kiinnityimme ensin erään mastonsa matkalla menettäneen veneen
kylkeen neljänneksi veneeksi. Kävimme ilmoittautumassa ja iloksemme saimme
laituripaikan, johon siirryimme saman tien.
Harmaita pilviä näimme paljon |
Perjantaina 30.5. oltiin perillä. Matka kesti 22 päivää ja
maileja kertyi 2423 nm ja dieseliä kului
240 l. Nyt levätään pois matkan väsymykset.
Kiitokset kortista Hoskilaiset ystävät!
Lämpimät onnittelut pallonkierrosta ! Hoskia kohti siis tulossa. Milloin on eta vai onko sellaista ?
VastaaPoistaHurjat