tiistai 4. kesäkuuta 2013

17.5. – 31.5. Australiaan


17.5. – 31.5.     Australiaan

Perjantaina kiersimme lenkin vuokra-autolla Uuden Caledonian maaseudulla.

Näimme upeita punaisenkirjavia vuoristomaisemia ja kauniita, matalia rantoja. Teiden kunto vaihteli tosi paljon. Isoimpien kolojen yli tai ohi oli ajettava tosi varovaisesti ja hiljaa. Tienviittoja kaipasimme lisää risteyksiin, kaikin ajoin emme olleet ihan kartalla. Ohitimme myös ison näköisen öljynjalostamon. Oli mukava saada edes jonkinlainen kuva tämän maan maaseudustakin.  


Viikonlopun aikana alkoi etenkin Kapteenia taas jo menottaa eteenpäin. Säätiedotuksia tutkittiin innokkaasti ja todettiin, että vaikka ne eivät ihan parhaat mahdolliset olleet, niin Noumean vierailu jäisi kuitenkin lyhyeksi.

Tiistaina  lähdettiin kohti Australian Cairnsia, vaikka ennusteessa vieläkin oli aluksi monta päivää tyyntä ja loppumatkalla korkea maininki ja isohko tuuli. Ja juuri sellainen siitä matkasta tuli.  Tiistaista perjantaihin ajettiin suurimmaksi osaksi moottorilla, tosin purjeilla auttaen. Keskiviikkona aamuvarhain tapahtui mukavaa. Saatiin nostettua veneeseen 66 cm pitkä tonnikala. Sitä sitten syötiin kolmatta päivää.

Torstaina vähän säikähdettiin, kun suihkukone ylitti meidät matalalla. Hetken päästä VHF:stä  kuultiin sen olevan Ranskan armeijan kone. Uusi Seelanti on Ranskan territoriota ja suihkari teki valvontaa. Kysyi veneen nimeä ja muita tietoja. Kuuluvuus oli aika huono, mutta saatiin vaan asiat selväksi.

Lauantaina kaikki muuttui. Tuuli kasvoi ja samanaikaisesti oltiin sitten jo 2,5 metrin mainingin keikutuksessa. Ja sitä samaa jatkui sitten koko loppumatkan. Tuuli vaihteli suurimman osan aikaa 9- 15 m/s, puuskissa välillä parikymmentä. Maininki nousi isoimmillaan 4 metriin.

Viimeiseen iltaan ja yöhön osui hankalin keli.  Tuulen suunta muuttui myötäiseksi ja ja jouduttiin tekemään jiippejä että saatiin purjeet vetämään. Yöllä tultiin riutan ”portista” (Crafton Passage)  läpi, mutta tuuli eikä aaltokaan ei silti hellittänyt, ja sade teki elämän aika epämukavaksi.

Kaiken tuon jälkeen tuntui upealta aamulla päästä Marlin Marinaan (16.56,1S  145.46,9E),  laituriin kiinni ja levätä pois matkalla kertynyt univaje ja antaa lihasten rentoutua kunnolla. Veneen keikkuessa kun  joutui tietysti jännittämään kaikkia lihaksia.  Purjehtijalla pitäisi olla kova kunto! Cairnsissa tulemme olemaan ainakin viikon verran ja sitten jatkamme matkaa pohjoiseen.

1 kommentti:

  1. Mukava lukea kuulumisia, ja hienoja kuvia taas. Siitä tunasta olisi ollut kiva saada myös kuva. Paljonko tuollaisella 66cm tonnikalalla on painoa..?

    VastaaPoista