Tiistaiaamuna
kirjauduttiin ulos Uudesta Seelannista. Tuuli oli rauhoittunut, sataman
vedenpinta oli tasainen. Ystävällinen
tullimies kävi tarkistamassa, että paperit oli täytetty ja halusi nähdä
tullivapaat ostokset. Veneitä oli
lähdössä kymmenkunta, muutkin olivat odotelleet sopivaa keliä.
Kun tultiin
merelle, oli tuuli edelleen pieni ja moottoriakin käytettiin.
Uuden Seelannin
eteläkärjen tienoilla tuli vastaan
aaltoa sekä idästä että lännestä ja meno oli kovin keikkuvaa.
Koko matkan tuuli
oli ihan kohtuullista, parin tunnin ajan puhalsi 16 – 18 m/s ja sitten
rauhoittui taas. Swelli oli suurimman
osan matkaa noin 3 m, mutta pieneni loppumatkasta lähes olemattomiin. Kaiken kaikkiaan oli vaihteleva keli. Välillä
piti reivata purjeita pieneksi ja sitten pian taas pian tuuli pieneni niin
pieneksi että oli otettava moottori avuksi kun aalto läpsytti purjeita ja
eteenpäin ei paljon menty.
Kaikenkaikkiaan osuimme hyviin sääolosuhteisiin. Seuraavat kovemmat myräkät näkyvät jo sääkartoilla.
Perillä Port
Mosellen marinassa (23. 37S, 166.59E) oltiin keskiviikkona 15.5. kello yhdeksän
aikaan. Muodollisuudet sujuivat vaivatta.
Karanteeniviranomainen kävi tarkistamassa ja poistamassa tuoreet
hedelmät ja vihannekset, joita meillä ei paljon ollut koska söimme ne
matkalla. Viranomaisen odotusaika venyi
useaan tuntiin. Syynä oli lakkopäivä. Näytti
siltä että suurin osa kaupungin väestä oli osallistumassa mielenosoitusmarssiin
joka sekoitti koko kaupungin liikenteen. Musiikki soi ja kaikki
sujui rauhallisesti.
Torstaina
satama ja sen vieressä oleva kaupunki näyttivät aivan toisenlaisilta, hyvin tavalliselta
ranskalaistyyliseltä kohtuullisen isolta kaupungilta.
Torstaipäivä
meillä kului kaupunkiin tutustumiseen ja siihen että etsimme tietoja
mielenkiintoisista nähtävyyksistä. Perjantaiksi
vuokrasimme auton. Noumean kaupunki ainakin on ihan mukavan tuntuinen, ja autolla
kulkien näemme pian vähän ympäristöäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti