Vuda Point Marinassa on hyvät palvelut, venetarvikeliike, ruokakauppa ja ravintolat sekä hyvät yhteydet Lautokan kaupunkiin. Erilaista ohjelmaa on myös tarjolla useampana iltana. Vudan satamassa on telakka johon nostetaan veneitä myös sykloni kauden ajaksi suojaan. Varastointi tapa on sellainen, että köli on maakuopassa ja pohjan tukena on autonrenkaita.
Vudaan siirryimme sen takia, että me halusimme nostaa veneen ylös. Veneitten nosto oli kuumimmillaan. Maanantaipäivänä, kun meidän nostovuoro oli, nostettiin 5 venettä ja muutama laskettiinkin. Verden nosto oli päivän viimeinen. Se kesti aivan pimeään asti siten, että sitä ei ehditty asentaa pukille ja me nukuimme yhden yön veneessä joka oli nosturin liinojen varassa.
Pääsyy veneen nostoon oli se että SSB radio lakkasi toimimasta. Sukelluksella huomattiin toisen maadoituslevyn pudonneen ja toisenkin kiinnitykset olivat syöpyneet. Tämä vika tuli nyt toisen kerran ja sen syy on ratkaisematon ongelma. Asiatuntijoilta on saatu monenlaisia ohjeita. On lisätty Grounding Isolation Bridge ja galvaaninen erotin pitäisi olla kunnossa. Vika on hankala, koska maadoituslevyjen pultit menevät pohjan läpi. Uusi maadoituslevy olisi saatu vasta kolmen viikon kuluttua, ja Handyman Manu teki korvikkeen sille kuoritusta akkukaapelista. Nyt täytyy yrittää ratkaista vika, joka aiheuttaa syöpymisen ennen seuraavaa nostoa.
Kun vene oli maissa, niin tietysti pohja putsattiin ja maalattiin, sinkit vaihdettiin ja potkuri huollettiin. Nyt voimme mennä Uuteen Seelantiin huoletta kun pohja on puhdas ja täytämme heidän tiukat vaatimuksensa.
Kävimme Lautokassa ruokaostoksilla ja Vudan satamasta saimme vesi- ja dieseltankit täyteen. Nyt saimme myös pitkästä aikaa suomalaiset kaasupullot täytettyä. Edellisen kerran täyttö onnistui Panamassa.
Lisäksi saimme vanhoilta tutuiltamme Reality veneen Vaughnilta ja Sharonilta uuden elektronisen OPENCPN nimisen kartan, johon oli jo tallennettuna myös Google Eahrtista satelliitti kuvia. Kuvissa näkyy kaikki matalat reefit ja näin voi aina tiukoissa paikoissa ajaa satelliittikuvan mukaan joka on aina oikea. Varsinkin täällä Fidzin saaristossa kaikki elektroniset kartat ovat epätarkkoja. Tämä OPENCPN on purjehtijoiden tekemä ja se on vapaasti imuroitavissa netistä. Siihen voi myös itse hakea Google Earthistä kuvia tarpeellisilta alueilta. Ne on vain muokattava sellaisiksi, että ohjelma osaa ne lukea.
Torstaina, kun vene laskettiin vesille, innostuttiin heti jatkamaan keskeytynyttä Yasawa-saariston kierrosta, nyt kun meillä oli hyviä uusia karttojakin. Tuuli oli miellyttävä 6-8 m/s ja aalto pientä eli mitä parhaimmat olosuhteet. Ensimmäisenä oli radion testaus ja se toimi täydellisesti, mikä helpotus.
Ensimmäinen ankkuripaikka oli Drawaqa Island (17.10 S, 177.11 N). Pudotimme ankkurin kahden muun veneen seuraksi. Paikka tuntui aivan viihtyisältä ja vielä kun huomasimme, että sukeltajia kuljettavia veneitä oli useampia liikkeellä, niin tuntui, että täällä voi olla mielenkiintoista. Saman tien lähdimme ensimmäiselle kierrokselle jollalla ja seurasimme, minne sukellusfirmat asiakkaitaan veivät. Näin löysimme aivan mahtavia snorklauspaikkoja, varsinkin korallit olivat näyttäviä ja värikkäitä. Seuraavana päivänä huomasimme, että aivan meidän veneen vieressä oli erinomainen paikka, eikä tarvinnut käyttää jollaa ollenkaan vaan uimme sinne suoraan veneestä.
Lauantaina veneen ulkopuolelta jostain kuului tervehdys ” bulaa”. Veneen perässä oli paikallinen sukeltaja, joka oli harppuunan kanssa kalastanut kaloja. Niitä oli vyöllä ainakin kaksikymmentä. Pyysimme nousemaan veneeseen ja ostimmekin kaksi kalaa 5 $ kappale, rahat kuulemma menivät koululle. Miehen nimi oli Eroni, hän kertoi elämästä täällä saarilla ja kyseli Suomesta. Tarjosimme kahvit ja juttelimme pitkään. Ihan mukava nuorimies tuntui olevan tämä Eroni. Kutsui meitä käymään myös omaan kyläänsä. Ranskalainen naapuriveneen pariskunta tuli jollalla viereen, ja Eron siirtyi heidän veneeseensä tekemään kalakauppaa. Täällä on yleensäkin ollut helppoa päästä puheisiin paikallisten kanssa. He ovat kovin kiinnostuneita meidän kotimaasta ja perheestä ja työstäkin.
Seuraava ankkuri paikka oli Sawa-I-Lau ( 26.51 S, 177.28 E ), jossa oli kolme muuta venettä. Erittäin kaunis paikka, jonka erikoisuus oli patsasmaisiksi syöpyneet rantakivet ja näyttävä luola ja myös hienoja hiekkarantoja, piknikpaikoista ei ollut pulaa. Tuuli kääntyi ja ankkuripaikka alkoi olla rauhaton, joten lähdimme seuraavana päivänä takaisin kohti Vuda Pointia. Pysähdyimme yöksi Somo Somo lahteen. Tuuli oli reipasta ja matka eteni mukavasti. Nyt huomasimme kuinka hyvä uusi karttamme oli. Ajoimme lähes koko matkan satelliittikuvien mukaan ja reefit oli siellä missä kuva näytti. Näin purjehdimme turvallisesti kapeistakin paikoista.
Vudaan saavuimme tiistaina 23.10. Nyt alkaa oikean sääikkunan odottelu ja oikean ajankohdan valinta matkalle Uuteen Seelantiin. Täällä on paljon muitakin lähtöön valmistautujia. Aika kuluu mukavasti kun tutustutaan uusiin veneilijöihin ja jutellaan aikaisemmin tavattujen kanssa. Purjehtijat ovat ikään kuin yhtä suurta perhettä.
Viisi viikkoa on jo vierähtänyt Fidzillä ja nyt meillä on sellainen tunne, että täällä olisi voinut olla vielä kauemminkin. Monet purjehtijat viihtyvät täällä useammankin kauden. Fidzillä on ystävällisiä ihmisiä ja turvallista liikkua. Me emme ainakaan ole kohdanneet mitään sellaisiaongelmia, joista meitä oli etukäteen varoitettu.
Viti Levun länsipuolen saaristo on mitä hienointa purjehdusaluetta ja paikalliset kylät ovat mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Paljon hienoja paikkoja jäi varmasti näkemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti