26.6 – 20.7. Darwiniin

 

Keskiviikkona lähdettiin länteen päin,  Australian pohjoisrannikkoa seuraillen, kohti Darwinin kaupunkia. Alkumatkan kelit olivat ihan sopivia. Virrat vaihtelivat vuorovesien mukaisesti myötäisestä vastaiseen.

Yhtenä yönä meillä oli kaksi salamatkustajaa. Joku isohko, musta lintu istua kökötti etukannella olevan jollan päällä ja toinen, pienempi päätti nukkua puomin päällä. Aamulla molemmat sitten hylkäsivät meidät.

Päivien kuluessa aalto kasvoi ja tuulikin voimistui. Sunnuntaina aamuyöstä tuuli oli 20 m/s ja nousi siitä vielä vähän isommaksi, kasvattaen tietysti myös maininkia. Kun virran suunta vaihteli ja tuuli oli voimakas, niin meno oli melkoista. Onneksi tuuliperäsin jaksoi ohjata suuren osan matkaa.

Kun tuuli ja aalto oikein keikuttivat venettä, päätti yksi iso aalto pyrkiä veneen sisään. Pääsihän se tulemaan, kun Tarja juuri avasi luukun ulosmenoa varten. Siinä kastui Tarja ja porrasta ja lattiaa, muttei se vielä mitään. Pahinta oli, että vettä läiskähti karttapöydällä olleen tietokoneen päälle. Se kuivattiin ja se toimi pari viikkoa ihan hyvin, mutta sitten teki lakon. Ikään kuin kone toimisi, mutta näyttöön ei tule mitään järkevää. Sitten etsittiin tietokoneliike ja ostettiin uusi läppäri ja nyt asennellaan ohjelmia ja opetellaan Windows 8:n käyttöä.  

Matkan aikana tullin lentokone otti yhteyttä kolme kertaa ja halusi tietää veneen nimeä, kotisatamaa ym. Vahtivat ilmeisesti, ettei Torres Straitin yli pyri laittomia tulijoita ja samalla lisätään alueen turvallisuutta.

Maanantaina käännyttiin kohti etelää ja vieläkin aika kovassa kelissä selvittiin yöllä saarten välissä olevista kapeikoista, joissa oli voimakkaita virtauksia. Onnistuimme hyvin ajoittamaan kulun niin ettemme joutuneet pahoihin vastavirtauksiin, kun olimme etukäteen tutkineet vuorovesi- ja virtataulukoita.

Aamulla tultiin Darwiniin ja ajettiin ensin Cullen Bayhin, jossa Verdelle tehtiin Marine Pest Inspection.  Koska olimme tulleet Uuden Kaledonian kautta Australiaan, oli mahdollista, että veneen pohjassa oleviin veden sisäänottoihin oli pesiytynyt joitain pöpöjä, joita australialaiset eivät halunneet omiin vesiinsä. Sukeltaja kävi ruiskuttamassa jotain desinfiointiainetta noihin reikiin ja sitten piti olla 14 tuntia käyttämättä niitä.

Sitten siirryttiin Tipperary Waters Marinaan (12.27S  130.51E). Sinne mentiin sulun läpi ja taas huomioitiin vuorovesi. Veden korkeus piti olla vähintään 4 m yli keskikorkeuden, että sulkuun ja marinaan päästiin  ajamaan.

Tämä on ihan mukava marina noin pari kilometriä Darwinin kaupungin keskustasta. Kävelymatkan päässä siis, paitsi kun on yli 30 astetta lämmintä, niin kuin nyt on ollut. Onneksi bussitkin kulkevat. Tämä on Australian ”talviaikaa” tai ”kuivaa aikaa”!!

Muutamaksi päiväksi vuokrattiin taas auto ja käytiin katselemassa maaaseutua ja Kakadun luonnonpuistoa. Käytiin veneajelulla Adelaine Riverillä katsomassa kuinka krokotiilit hyppäsivät ylös vedestä kun niitä houkuteltiin lihanpalasilla. Näimme myös ikivanhoja kalliomaalauksia ja kiipeilimme kallioiden päälle näköalapaikoille.

Valtavia ovat nämä Australian etäisyydet. Paikoin on valtavia alueita Wetlandiä eli lähes suota ja sitten taas isoja metsäalueita. Metsäpalot ovat jokapäiväisiä kuivana kautena, kukaan ei kuitenkaan välittänyt paloista, ne saivat paalaa aivan rauhassa. Metsästä paloi vain aluskasvillisuus, puiden rungot vain mustuivat, mutta ne jäivät eloon.

Paljon enemmän aikaa olisi tarvittu Australiaan tutustumiseen.