28.9. – 15.11.2013 Afrikan rannikkoa pitkin lounaaseen ja länteen

Richards Baystä Durbanin suurkaupunkiin on noin 100 mailia.  Illansuussa 28.10 lähdettiin liikkeelle ja aamulla oltiin perillä. Tämä ei ollut kaikkein miellyttävimpiä matkoja meidän pallonkierrossa. Aalto oli heti aika suurta ja kasvoi pian 3 – 4 metriin. Etupurje oli vähän jumissa, sitä oli vaikea saada auki ja kiinni. Melkein koko yön satoi joten satamaan tullessa oli märkiä vaatteita yllin kyllin

Durbanin marinasta (29.51S  31.01E)  löytyi paikka ja ystävälliset miehet ottivat köydet vastaan. Kaikkein ystävällisin oli naapurissa olleen moottoriveneen nuori kapteeni, joka toi meille heti kupilliset kahvia juotavaksi. Hän oli muutenkin hyvin avulias.

Kävimme ilmoittautumassa Marinan toimistossa, kävelimme kilometrin verran tulliin ilmoittautumaan ja saman tien ilmoittauduimme myös Royal Natal Yacht Clubin tilapäisjäseniksi, että saimme käyttää heidän tilojaan, suihkuja ravintolaa ja baaria. Jäsenyys ei maksanut ensimmäiseltä viikolta mitään.

 

Viikko kului nopeasti tätä suurkaupunkia tutkiessa. Kävimme rannalla kävelemässä. Sataman pohjoispuolella tuntui beachiä olevan loputtomasti. Aallot olivat suuria,  joten niillä nähtiin lähinnä surffaajia ja ihan rantahiekassa lapsia leikkimässä.  Kävimme myös katsomassa jo kaukaa mereltä näkemäämme erikoisen näköistä Moses Mabhina Stadiumia. Kävimme sen yläpuolella olevan valtavan kaaren korkeimmalla kohdalla katsomassa maisemia. Olimme laiskoja ja menimme sinne kabiinilla, emmekä kiivenneet 500 porrasta, joka olisi ollut toinen vaihtoehto.

 

Oman aikansa veivät tietysti taas veneen huolto- ja kunnostustyöt. Eturullan toimintaa kävivät mastossa tutkimassa sekä Manu että naapuriveneen ystävällinen nuorimies, mutta vika jäi kuitenkin epäselväksi. Sukeltaja kävi tarkistamassa potkurin ja pohjan. Hän pyysi ja sai tästä 10 minuutin työstä 150 randia eli noin 10 euroa. Täällä ei ole kulunut paljon rahaa, kun vielä syöminenkin Yacht Clubin ravintolassa on ollut kovin edullista.

Maanantaina 4.  päivänä  irrotettiin Verde laiturista, kun kelit näyttivät ennusteen mukaan turvallisilta.

Annettujen ohjeitten mukaisesti ajettiin noin 15 mailia rannasta ulospäin, että saataisiin Agulhas virrasta lisää vauhtia. Käännyttiin rannikon suuntaisesti ja saatiinkin virta-apua, mutta vain noin 2 solmua. Tiistaiaamuna tuuli kääntyi puhaltamaan lounaasta. Se on se tuulensuunta, joka saattaa aiheuttaa jopa valtavia aaltoja. Onneksi tällä kertaa tuuli oli pientä eikä vaaraa ollut. Vastainen tuuli kuitenkin hidasti matkaa. Siirryimme varmuuden vuoksi lähemmäs rantaa jossa ei muodostu isoja aaltoja, kun virta on pieni tai olematon.

East  Londonissa   osoittautui olemaan pieni ja vaatimaton Buffalo River Yacht Club (33.01S  27.54E)  joka  oli erittäin ystävällinen ja vieraanvarainen.  Saimme muun muassa hyviä neuvoja ympäristöön tutustumisesta. Tärkein oli se, että mihinkään ei kannata kävellä, koska ympäristö oli niin levoton ja vaarallinen. Taksin puhelinnumeroa tuli käytettyä, mutta onneksi taksin käyttö oli halpaa.  Klubilla oli mukavia Braai-iltoja (eli grilli-iltoja). Me nautimme siitä, että pääsimme helposti juttusiin ihmisten kanssa.

 

Keskikaupungilla oli levottoman oloista. Saamamme tiedon mukaan työttömyys East Londonissa on noin 80%, ja se näkyi. Suurimmat liikkeet ja vauraimmat asuinalueet olivat lähiöissä.

Lähdimme East Londonista maanantaina 11. lokakuuta kohti Mossel Baytä. Ajoimme mukavasti kaksi ja puoli vuorokautta. Tuuli oli pieni ja jouduimme osin auttamaan moottorilla, mutta aaltokaan ei ollut kovin suuri ja meno oli levollista.

Mossel Bay Marina (34.11S  22.09E) on keskellä isoa satamaa. Se on pieni ja sen ponttoonit ja muut rakenteet ovat aika vanhan näköisiä, eivätkä ilmeisesti kestä isoja veneitä, koska meiltäkin kysyttiin paino. Yhden yön olimme aivan ulommaisessa paikassa mutta seuraavana aamuna tuli laituripaikoista vastaava ystävällinen mies kehottamaan meitä siirtymään, koska tuuli oli nousemassa. Hän oli myös ottamassa vastaan uudessa, turvallisemmassa paikassa ja siitä olimme kiitollisia, kun tuuli oli jo nousemassa ja painoi venettä aika lailla. Taidamme olla tällä hetkellä ainoa ulkomaalainen vene täällä. Mossel Bayn satama on ensimmäinen Etelä Afrikassa. Täällä on Barthomew Dias astunut maihin vuonna1488. Siitä on saanut alkunsa satama ja kaupunki. Nykyään satama on  Afrikan  kalastusteollisuuden keskus.

Kaupunki on hyvin lähellä satamaa merestä nousevilla kukkuloilla ja se tuntuu ihan turvalliselta ja rauhalliselta East Londonin jälkeen.