30.7. – 10.8. Ha’apai Groupille ja Vava’ulle

30.7. – 10.8.   Ha’apai Groupille ja Vava’ulle

Maanantaina lähdettiin kohti pohjoista Tongan keskimmäistä osaa. Aluksi tuuli oli lähes vastaista ja yöllä se kääntyi myötäiseksi. Matkalla nähtiin muutaman kerran vilahdus valaan selästä ja pyrstöstä, mutta valitettavasti vähän liian kaukaa. Toivottavasti nähdään myöhemmin lisää ja lähempää. Täällä niitä pitäisi olla runsaasti koska ne käyvät synnyttämässä poikasia ja parittelemassa.

Mukavaa vauhtia tultiin pääkaupungin tai paremminkin  ”pääkylän”, Pangain edustalle (19.48S, 174.21W). Paikalla oli jo viisi purjevenettä. Ajoimme niitten lähituntumaan, karttaan merkitylle ankkurialueelle. Juuri kun saimme laskettua ankkurin pohjaan, tuli satamasta lähtevä rahtilaiva suoraan meitä kohti. Se vain tuli ja tuli ja vasta aivan viime tingassa kääntyi sen verran että ohitti meidät muutaman metrin päästä. Tilanne oli aika pelottava. Ilmeisesti olimme sen vakiokulkureitillä, mutta sitä ei voinut mitenkään tietää. Tilaa olisi ollut kyllä, se olisi voinut ajaa vähän kauempanakin. Tällainen oli  aika kummallista ja törkeää käytöstä laivan kapteenilta. Hän olisi kyllä voinut hyvissä ajoin ottaa yhteyden VHF:llä ja ilmoittaa asiasta. Sen verran hätäännyimme mekin, ettemme heti ottaneet puhelinta käteen ja antaneet palauteta.  Vaihdoimme kuitenkin ankkuripaikkaa vähän kauemmas.

Pangai on pieni kylä, josta löytyi muun muassa pieni kauppa ja mukava Mariners Cafe and Bar, jossa tuntuvat veneilijät käyvän ja viihtyvän jo senkin takia, että siellä on toimiva nettiyhteys ja leppoisa tunnelma. Kylän rakennuksista suuri osa on aika ränsistyneen näköisiä. Tongan väki onkin aika köyhää verrattuna muitten Polynesian saarten asukkaisiin. Koululaiset kulkevat  siisteissä koulupuvuissa. Tytöt olivat hämmästyneitä kun kerroimme, että meillä Suomessa ei ole koulupukuja. Tosin eivät kyllä tienneet missä semmoinen maa onkaan. Eurooppa oli edes vähän tutumpi.

Tiistaina siirryttiin naapurisaaren Uolevan upean hiekkarannan tuntumaan usean muun purjeveneen lähelle. Tässä viihdyttiin muutamia päiviä.  Vesi oli kirkasta ja sen lämpötila on noin 23 astetta. Olemme ilmeisesti sopeutuneet jo lämpimään, kun vesi tuntui melkein kylmältä.

Samassa rannassa oli ankkurissa kolme venettä Uudesta Seelannista ja yksi Australiasta. Nämähän ovat heille melkein kotivesiä. Monet Uuden Seelannin veneilijät käyvät talvikautenaan täällä Tongalla. Lauantaina oltiin kaikki yhdessä BBQ:lla hiekkarannalla. Australialaisen Piperin kapteeni Trevor oli saanut kaloja ja niitä ja muutakin paistettiin hiekkakuoppaan tehdyssä nuotiossa. Saimme myös oppia siitä, kuinka kookospähkinöitä pudotellaan helposti puista ja käsitellään luonnon helmassa. Pähkinöistä  saimme  hyvän juoman ja mukavan välipalan. Vietimme oikein tosi mukavan iltapäivän  näitten  ystävällisten ja puheliaitten  ihmisten kanssa.

Maanantaina lähdettiin eteenpäin kohti pientä Ofolangan saarta ja sitä ympäröivää riuttaa. Aikomuksena oli olla sen ankkuripaikalla yötä. Juuri ennen saarta näimme yksittäisiä valaita ja yhtäkkiä huomasimme, että olimme keskellä valasparvea.   Joka puolelta venettä kuului valaitten puhalluksia, kun ne päästivät vesisuihkuja ilmaan. Ne kävivät pinnassa ja sukelsivat  taas  niin, että päitä, selkiä ja pyrstöjä oli näkyvissä tämän tästä ja jotkut tulivat pintaan aivan veneen vierestä. Suurin osa valaista oli pidempiä kuin meidän vene.  Manu kuvasi parhaansa mukaan joka suuntaan, mutta valaat olivat kovin nopeita ehtimään pinnan alle. Minä, Tarja ohjasin venettä pitäen sitä tarpeeksi kaukana riutasta samalla kun ihailin isojen otusten sulavaa liikkumista.  Valaitten läheisyys ja mahdollinen niihin törmääminen rupesi lopulta jo hirvittämään kuljettajaa.  Vähän kauempaa näimme vielä kuinka isot pyrstöt  iskivät  lujasti vettä kun ne tainnuttivat  kalaparvia syömistä varten.

Kun valaat lähtivät, rupesimme etsimään ankkuripaikkaa.  Tuuli ja aalto oli kasvanut  niin suureksi ettei suojaista paikkaa löytynyt. Päätimme ajaa yön yli Vava’ulle. Aamulla olimme perillä Neiafun satamassa (18.40S, 173.59W) ja kiinnityimme poijuun. Uni kelpasi yövalvomisen jälkeen.